Kunnalliset pysäköinninvalvojat ovat kohonneet yhteiskunnallisessa arvoasteikossa raketin lailla alimmalta sijalta toiseksi alimmalle. Eivät tosin täysin omilla ansioillaan, sillä alapuolelle on vain syntynyt kokonaan uusi ryhmä; yksityiset pysäköinninvalvojat. Ajatella, joku kyttää meidän pysäköintiämme ja veloittaa virheistä maksuja, jotka kilahtavat osakeyhtiön kassaan!
Yksityiset pysäköinninvalvontayritykset rantautuivat Suomeen noin 10 vuotta sitten. Olen itse ollut erään asunto-osakeyhtiön hallituksessa päättämässä sopimuksen tekemisestä pysäköintivalvotayrityksen kanssa asunto-osakeyhtiön piha-alueiden valvonnasta, joka oli (ja on) mielestäni "hyvä juttu". Villi pihapysäköinti ja autonraatojen säilyttäminen vieraspaikoilla loppui kuin seinään. Muutamia vuosia sitten pysäköinninvalvontayritysten toiminta suorastaan räjähti, ja lähes jokaisen kaupan pihaan tuli sopimustekstein höystetyt parkkifirmojen kyltit. Tämä puolestaan johti väittelyyn sopimuksen sitovuudesta, valvonnan laillisuudesta ja lopulta myös julkisen vallan ulottuvuudesta, luovuttamisesta ja anastamisesta. Lakia asiasta ei ole saatu, eikä ennakkoratkaisuilla saada koko kenttää selväksi.
Autoilijathan ovat joko valvonnan puolesta tai sitä vastaan. Asetelma on sinänsä yksinkertainen. Minä olen -kuten tuosta edellisestä kappaleesta voi jo päätelläkin- yksityisen valvonnan kannalla. Vaan viime aikoina on usko alkanut horjua, kun pysäköintialueiden sisääntulon yhteydessä oleviin pienellä präntättyihin kyltteihin on otettu itse sopimussuhteen syntymisestä ja sanktioinnista kertovien faktojen lisäksi pysäköintiä koskevia erityisehtoja, joita ei muualla ilmoiteta. Esimerkiksi velvollisuus käyttää pysäköintikiekkoa. Jos kiekkoa on käytettävä, olisi siitä kai reilua kertoa ihan liikennemerkin lisäkilvellä, kuten tapana on ollut. Nyt kuitenkin monella alueella on vain "P" -merkit, jotka sinänsä sallivat aika rajoituksettoman pysäköinnin. Siinä parkkifirman kyltissä sitten velvoitetaan käyttämään kiekkoa ja asetetaan pysäköinnille aikaraja. Tuosta voidaan varmaan vielä käydä oikeutta, jos jollain on intoa tähän muutaman kympin valvontamaksun vuoksi. Itselläni ei olisi, ja tähän koko bisnes perustuukin. Valtaosa maksaa sen mitä määrätään, loppujen kanssa voi sitten harrastusmielessä tapella.
Entä se kunnallinen valvonta? Olisiko nyt aika uudistaa senkin pelisäännöt ja jakaa virheet vakavuuden perusteella eri kategorioihin. Onhan se nyt aidosti aivan perseestä, että samalla hinnalla saa pysäköidä ilman kiekkoa jossain Vantaan lähiön kääntöpaikalla tunnin verran kuin koko päiväksi jollekin keskeiselle invapaikalle. Ensimmäiseen tapaukseen riittäisi huomautus sanktioksi, toiseen rengaslukko. Näiden välille sijoittuvat rikkeet sitten seuraamuksiltaan vastaavasti.
Miksi tilitän? Ehkäpä saatuani Vantaalla sijaisevan lähiön urheilupyhätön läheisyydestä kannatusmaksulapun, jonka arvo oli 40 €. Tyhmyydestä sakotetaan ja pysäköintivirheistä virhemaksutetaan (virhemaksu ei ole sakko), mutta tuntui jotenkin kohtuuttomalta maksaa, kun en ollut edes kenenkään tiellä, vaikka muuten olenkin aina tiellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti