Helsingin Sanomien kesäartikkelin mukaan pidempiaikainen sähkönjakelun keskeytys puurouttaisi keskustan liikenteen, koska liikennevalot eivät toimisi. Tosin samaisen artikkelin mukaan liikenne lakkaisi polttoainepulaan, kun jakeluasemien sähkötoimiset pumput lakkaisivat niin ikään toimimasta. Jälkimmäisen perustelun voin jotenkin uskoakin, mutta tuo liikennevalopropaganda on jo hieman liian paksua.
Kaikkein nopeimmin olen työmatkani taittanut niinä kertoina, kun kaupungin liikennevalot ovat olleet pimeinä. Jossain risteyksessä voi joutua odottamaan hetken omaa vuoroaan, mutta niinpä joutuu valojen toimiessakin - itse asiassa liikennevalot ovat aina johonkin suuntaan punaiset, valottomissa risteyksissä voi liikenne kulkea parhaimmillaan pysähtymättä moneen suuntaan.
Vika ei ole yksin liikennevaloissa, vaan myös meissä kulkijoissa. Moni olettaa valojen olevan sillä tavalla ehdottomia, että vihreällä valolla voi aina ajaa. Niinpä moni risteys on säännönmukaisesti ajettu tukkoon, kun valot päästäisivät risteykseen enemmän autoja kuin risteys vetää. Seuraavan risteyksen punaiset valot voivat tukkia liikenteen pitkältä matkalta. Tieliikennelain mukaan risteykseen saa valo-ohjauksen aikanakin ajaa vain silloin, kun sen pystyy myös jättämään muuta liikennettä estämättä. Moniko tuotakaan miettii?
Liikennevalot ovat toki toisinaan tarpeen esimerkiksi jalankulkijoiden vuoksi. Tosin olen aina jaksanut ihmetellä sitä, että aikuiset ihmiset eivät voi ylittää tietä muuten kuin seuraamalla teräspylväisiin asennettuja värillisiä valoja. Jos kohta autolla noudatankin punaisen ja keltaisen valon määräystä, en jalan jaksa piitata valojen väristä tuon taivaallista, jos tie on muuten selvä. Tästä marmatetaan lehtien palstoilla, koska (lainaan yleisintä perustelua:) "lapset voivat ottaa opikseen". Anna mun kaikki kestää! Jos logiikka on se, että aikuisen kävellessä päin punaisia lapset tekevät samoin, täytyy kaikista lapsista tulla rappioalkoholisteja vain siksi, että eivät voi välttyä moisia näkemästä kaupungilla. Nuorempana olin itsekin lapsi, ja kokemuksesta voin väittää että lapset ovat kykeneviä itsenäiseen ja järkevään ajatteluun.
Liikennevaloja koskevista harhaisista käsityksistä yksi koskee keltaista valoa, joka yleisesti mielletään siirtymäriitiksi, jolla ei ole kovin suurta itsenäistä merkitystä. Keltainen valo kuitenkin kieltää risteykseen ajamisen samalla tavalla kuin punainenkin. Huomaan ajatteluni epäloogisuuden siinä mielessä, että kritisoin valoja huonostä välityskyvystä ja samalla yritän huonontaa niiden käytännön välityskykyä, mutta säännöt ovat sinänsä yksiselitteiset.
Liikennevaloja noudatetaan Suomessa huonosti. Uskon, että noudattamatta jättäminen on osittain protestia ja toisaalta osittain kokemuspohjaista tietoa siitä, että keltaisilla ja varhaisilla punaisillakin ehtii risteävän liikenteen alta pois, mikä usein onkin totta. Protesti on kuitenkin huono peruste lainvastaiselle toiminnalle. Lisäksi tällainen protestointi on pitkällä aikajänteellä omiaan pidentämään valojen turva-aikoja ja näin lyhentämään ajoaikoja. Venäjällä valojen synkronointi on erilainen, siellä valot vaihtuvat yhtä aikaa keltaiselle molemmille suunnille ja edelleen yhtä aikaa toinen vihreäksi kuin toinen punaiseksi. Siinä ei kannata kovin myöhäisillä valoilla mennä, ellei halua maasturia kylkeensä.
Otsikko saattoi jäädä merkitykseltään epäselväksi. Kyseessä on erään ystäväni esittämä perustelu sille, miksi hän vihaa (tai vihasi) punaisia valoja lähes yhtä paljon kuin kommunisteja. Jälkimmäisistä on sittemmin päästy pitkälti eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti