tiistai 16. elokuuta 2011

Mopon nopeus

Kyllä nykynuoret pääsevät helpolla. Omassa nuoruudessani mopojen virittäminen vaati pientä vaivannäköä ja usein jopa rahallisia panostuksia. Oli 80-kuutioisia pyttyjä, tehoputkia, isompia kaasareita, välitysten muutoksia, kannen laskemisia ynnä muuta, joiden lopputuloksena neljäänkymppiin rajoitetun nopeuden sai nostettua hyvän matkaa ylöspäin. Tietotaito levisi isojen poikien keskuudessa sankarikertomuksina ja nopeuksia liioiteltiin surutta. Suurin itse kuulemani huippunopeus oli 140, joka kerrottiin auton mittarilla todetuksi. Oikeasti nopeudet saattoivat hyvin olla 80 km/t tienoolla, joka on hurja vauhti pienipyöräiselle Monkeylle tai PV:lle. Sitten poliisi vei viritetyn mopon kilvet ja vaati palauttamaan alkuperäiset kilkkeet paikalleen.

Nykymopot on tehty kulkemaan noin kuuttakymppiä. Kun mopojen suurin sallittu nopeus on Suomessa nykyisin 45 km/t, on mopot kuristettu kulkemaan vain tuota suurinta sallittua. Skoottereiden variaattorissa on edessä holkki, joka estää variaattorilevyjä liikkumasta liian lähelle toisiaan, jolloin etu"rattaan" kehä ei kasva liian suureksi. Kaasuttimessa saattaa olla pienempi suutin ja pakoputkessa jonkinlainen hengityksensalpaaja. Joissain on jopa elektronisesti rajoitettu nopeutta tahi käyntinopeutta. Virityskikat löytyvät samalla tavalla kuin kaikki muukin nykyaikana, eli KVG (kato vittu googlesta). Variaattorin holkki lähtee käsiä pahemmin sotkematta, jolloin nopeus nousee usein sinne viidenkympin päälle. Vähillä lisämuutoksilla nopeus on siinä 60 km/t huitteilla tai ylikin. Väittävät, että elektronisille rajoittimille on tehty jopa katkaisijoita, joilla rajoittimen saa poliiseja varten päälle kirjaimellisesti käden käänteessä.

Viritetyt mopot on kautta aikain tiedetty vaarallisiksi. Siksi mopojen nopeuksia valvotaan enemmän kuin mopoilijoiden ajotapaa, jota ei valvota lainkaan. Joku 80 kilometriä tunnissa kulkeva Monkey saattaa olla hyvinkin tappokone niin kuljettajalleen kuin muulle ympäristöllekin, koska ajo-ominaisuudet eivät ole häävit, mopo on pieni kuin mikä, eikä jarruissa riitä pito noihin nopeuksiin. Viritetyn mopon omistajaa odottaa kiinni jäädessä sakkorangaistus ja velvoite palauttaa laite lain edellytykset täyttäväksi, ja vakavammissa tapauksissa vakuutusmaksusanktio ja jopa moottoripyöräveron maksaminen muutoskatsastusvaatimuksineen. Puhumattakaan yleisestä paheksunnasta.

Ajoin taannoin yhden kesän moposkootterilla. En siksi, että ajokortti olisi ollut kuivumassa tai auto lunastuksessa, vaan koska halusin. Yli tuhannen kaupunkikilometrin kokemuksella virittämättömällä moposkootterilla uskallan väittää tietäväni mistä kirjoitan: 45 km/t on hengenvaarallinen nopeus mopolle! Aivan, mielestäni mopojen nopeudelle on tehtävä jotain ja pian. Huippunopeutta on ehdottomasti nostettava.

Nykymopot ovat, kuten aiemminkin totesin, yleensä tehty kulkemaan paljon kovempaa kuin suomalainen lainsäätäjä sallii niitä ajettavan. Omasta Piaggiostani oli 50-kuutioisen lisäksi 100- ja 125-kuutioiset versiot, joissa kaikissa oli sama runko, samat jarrut, samat renkaat ja niin edelleen. Erona oli vain moottorin kuutiotilavuus ja sitä myötä teho ja huippunopeus. Nuo isommat Piaggiot rekisteröidään kevareiksi, jolloin niillä saa ajaa niin lujaa kuin ne kulkevat. Ok, ne vaativat kevarikortin ja vakuutusmaksut ovat tuhdimmat, mutta silti. Ajo-ominaisuuksiensa puolesta 50-kuutioinen versio on aivan sama kuin isommat, ja kestäisi näin ollen kulkea esimerkiksi sen tehtaalla alunperin suunnitellun noin 60. Mutta täällä tuo ei ole sallittua.

Tuttu oli ostanut pojalleen mopon - ihan oikean mopon, ei skootteria. Poika ajaa mopollaan tosi siististi, ei räppää kotikulmilla ja usein rullaa mopon pihaan, ettei kukaan närkästy melusta. Kehuin tutulle poikansa ajokäyttäytymistä, johon tuttu yllättäen avautui siitä kuinka pojan mopo kulkee aivan liian kovaa. Ovat kuulemma yrittäneet kuristaa mopoa hillitymmäksi, mutta eivät saa sitä millään kulkemaan alle 50 km/t. Ilmankos poika ajaa niin siististi ja hyvin, nopealla mopolla ei ole tarvetta pelleillä tai kikkailla katu-uskottavuuden saavuttaakseen. Riittää, että mopo on nopea.

Mikä tekee 45:stä vaarallisen huippunopeuden? Eikö tuo ole jo puolet enemmän kuin polkupyörän huippunopeus, kaksi kertaa enemmän kuin normaali matkavauhti? On toki, mutta ajapa vaikka Sörnäisten rantatietä 45 lasissa. Autoa puskee ohi oikealta, vasemmalta ja keskeltä. Nopeusero hitaimpiin autohin on vähintään 15 km/t, nopeimpiin paljon enemmän. Sama laulu Mäkelänkadulla, Teollisuuskadulla, Manskulla, Hämeentiellä... eikä missään ole pyörätietä, jolla saisi mopoilla. Lähiöiden 60-rajoitettujen kokoojakatujen varsilla on usein mopoille sallittuja pyöräteitä, mutta ne päättyvät yhtä äkkiä kuin alkavatkin. Esimerkiksi Veturitien varrella mopoille sallittu kevyenliikenteenväylä päättyy etelään mennessä Jaffahallin pihaan. Pyörätie jatkuu, mutta ilman mopoja. Siitä pitäisi sitten päästä ajoradalle valoristeyksen kautta, jossa hallin pihan puolella olevat tunnistimet eivät mopoon reagoi. Suojatielle mopolla ei ole asiaa. Ainoa toimiva ratkaisu on vaihtaa kevyenliikenteenväylältä Veturitielle autojen sekaan jo hieman aiemmin ja hyväksyä se, että autoilijat eivät tulokasta juuri noteeraa. Vastaavia paikkoja on kaupunki täynnä, siksi on usein helpompi ajaa autojen hidasteena.

Mopo on myyty, miksi mussutan? Autoa en ole myynyt, joten hitaat mopot häiritsevät nyt toisella tavalla. Miksi ne eivät voisi kulkea sitä kuuttakymppiä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti